ahdistumaton

Finnish

Participle

ahdistumaton

  1. negative participle of ahdistua

Declension

Inflection of ahdistumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative ahdistumaton ahdistumattomat
genitive ahdistumattoman ahdistumattomien
partitive ahdistumatonta ahdistumattomia
illative ahdistumattomaan ahdistumattomiin
singular plural
nominative ahdistumaton ahdistumattomat
accusative nom. ahdistumaton ahdistumattomat
gen. ahdistumattoman
genitive ahdistumattoman ahdistumattomien
ahdistumatonten rare
partitive ahdistumatonta ahdistumattomia
inessive ahdistumattomassa ahdistumattomissa
elative ahdistumattomasta ahdistumattomista
illative ahdistumattomaan ahdistumattomiin
adessive ahdistumattomalla ahdistumattomilla
ablative ahdistumattomalta ahdistumattomilta
allative ahdistumattomalle ahdistumattomille
essive ahdistumattomana ahdistumattomina
translative ahdistumattomaksi ahdistumattomiksi
abessive ahdistumattomatta ahdistumattomitta
instructive — ahdistumattomin
comitative — ahdistumattomine
Possessive forms of ahdistumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistumattomani ahdistumattomani
accusative nom. ahdistumattomani ahdistumattomani
gen. ahdistumattomani
genitive ahdistumattomani ahdistumattomieni
ahdistumatonteni rare
partitive ahdistumatontani ahdistumattomiani
inessive ahdistumattomassani ahdistumattomissani
elative ahdistumattomastani ahdistumattomistani
illative ahdistumattomaani ahdistumattomiini
adessive ahdistumattomallani ahdistumattomillani
ablative ahdistumattomaltani ahdistumattomiltani
allative ahdistumattomalleni ahdistumattomilleni
essive ahdistumattomanani ahdistumattominani
translative ahdistumattomakseni ahdistumattomikseni
abessive ahdistumattomattani ahdistumattomittani
instructive — —
comitative — ahdistumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistumattomasi ahdistumattomasi
accusative nom. ahdistumattomasi ahdistumattomasi
gen. ahdistumattomasi
genitive ahdistumattomasi ahdistumattomiesi
ahdistumatontesi rare
partitive ahdistumatontasi ahdistumattomiasi
inessive ahdistumattomassasi ahdistumattomissasi
elative ahdistumattomastasi ahdistumattomistasi
illative ahdistumattomaasi ahdistumattomiisi
adessive ahdistumattomallasi ahdistumattomillasi
ablative ahdistumattomaltasi ahdistumattomiltasi
allative ahdistumattomallesi ahdistumattomillesi
essive ahdistumattomanasi ahdistumattominasi
translative ahdistumattomaksesi ahdistumattomiksesi
abessive ahdistumattomattasi ahdistumattomittasi
instructive — —
comitative — ahdistumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistumattomamme ahdistumattomamme
accusative nom. ahdistumattomamme ahdistumattomamme
gen. ahdistumattomamme
genitive ahdistumattomamme ahdistumattomiemme
ahdistumatontemme rare
partitive ahdistumatontamme ahdistumattomiamme
inessive ahdistumattomassamme ahdistumattomissamme
elative ahdistumattomastamme ahdistumattomistamme
illative ahdistumattomaamme ahdistumattomiimme
adessive ahdistumattomallamme ahdistumattomillamme
ablative ahdistumattomaltamme ahdistumattomiltamme
allative ahdistumattomallemme ahdistumattomillemme
essive ahdistumattomanamme ahdistumattominamme
translative ahdistumattomaksemme ahdistumattomiksemme
abessive ahdistumattomattamme ahdistumattomittamme
instructive — —
comitative — ahdistumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistumattomanne ahdistumattomanne
accusative nom. ahdistumattomanne ahdistumattomanne
gen. ahdistumattomanne
genitive ahdistumattomanne ahdistumattomienne
ahdistumatontenne rare
partitive ahdistumatontanne ahdistumattomianne
inessive ahdistumattomassanne ahdistumattomissanne
elative ahdistumattomastanne ahdistumattomistanne
illative ahdistumattomaanne ahdistumattomiinne
adessive ahdistumattomallanne ahdistumattomillanne
ablative ahdistumattomaltanne ahdistumattomiltanne
allative ahdistumattomallenne ahdistumattomillenne
essive ahdistumattomananne ahdistumattominanne
translative ahdistumattomaksenne ahdistumattomiksenne
abessive ahdistumattomattanne ahdistumattomittanne
instructive — —
comitative — ahdistumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative ahdistumattomansa ahdistumattomansa
accusative nom. ahdistumattomansa ahdistumattomansa
gen. ahdistumattomansa
genitive ahdistumattomansa ahdistumattomiensa
ahdistumatontensa rare
partitive ahdistumatontaan
ahdistumatontansa 		ahdistumattomiaan
ahdistumattomiansa
inessive ahdistumattomassaan
ahdistumattomassansa 		ahdistumattomissaan
ahdistumattomissansa
elative ahdistumattomastaan
ahdistumattomastansa 		ahdistumattomistaan
ahdistumattomistansa
illative ahdistumattomaansa ahdistumattomiinsa
adessive ahdistumattomallaan
ahdistumattomallansa 		ahdistumattomillaan
ahdistumattomillansa
ablative ahdistumattomaltaan
ahdistumattomaltansa 		ahdistumattomiltaan
ahdistumattomiltansa
allative ahdistumattomalleen
ahdistumattomallensa 		ahdistumattomilleen
ahdistumattomillensa
essive ahdistumattomanaan
ahdistumattomanansa 		ahdistumattominaan
ahdistumattominansa
translative ahdistumattomakseen
ahdistumattomaksensa 		ahdistumattomikseen
ahdistumattomiksensa
abessive ahdistumattomattaan
ahdistumattomattansa 		ahdistumattomittaan
ahdistumattomittansa
instructive — —
comitative — ahdistumattomineen
ahdistumattominensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.