gettoutuminen

Finnish

Etymology

gettoutua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɡetːou̯tuminen/, [ˈɡe̞t̪ːo̞u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): get‧tou‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): get‧tou‧tu‧mi‧nen

Noun

gettoutuminen

  1. verbal noun of gettoutua
    1. becoming a ghetto or becoming ghetto-like

Declension

Inflection of gettoutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative gettoutuminen gettoutumiset
genitive gettoutumisen gettoutumisten
gettoutumisien
partitive gettoutumista gettoutumisia
illative gettoutumiseen gettoutumisiin
singular plural
nominative gettoutuminen gettoutumiset
accusative nom. gettoutuminen gettoutumiset
gen. gettoutumisen
genitive gettoutumisen gettoutumisten
gettoutumisien
partitive gettoutumista gettoutumisia
inessive gettoutumisessa gettoutumisissa
elative gettoutumisesta gettoutumisista
illative gettoutumiseen gettoutumisiin
adessive gettoutumisella gettoutumisilla
ablative gettoutumiselta gettoutumisilta
allative gettoutumiselle gettoutumisille
essive gettoutumisena gettoutumisina
translative gettoutumiseksi gettoutumisiksi
abessive gettoutumisetta gettoutumisitta
instructive — gettoutumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of gettoutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative gettoutumiseni gettoutumiseni
accusative nom. gettoutumiseni gettoutumiseni
gen. gettoutumiseni
genitive gettoutumiseni gettoutumisteni
gettoutumisieni
partitive gettoutumistani gettoutumisiani
inessive gettoutumisessani gettoutumisissani
elative gettoutumisestani gettoutumisistani
illative gettoutumiseeni gettoutumisiini
adessive gettoutumisellani gettoutumisillani
ablative gettoutumiseltani gettoutumisiltani
allative gettoutumiselleni gettoutumisilleni
essive gettoutumisenani gettoutumisinani
translative gettoutumisekseni gettoutumisikseni
abessive gettoutumisettani gettoutumisittani
instructive — —
comitative — gettoutumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative gettoutumisesi gettoutumisesi
accusative nom. gettoutumisesi gettoutumisesi
gen. gettoutumisesi
genitive gettoutumisesi gettoutumistesi
gettoutumisiesi
partitive gettoutumistasi gettoutumisiasi
inessive gettoutumisessasi gettoutumisissasi
elative gettoutumisestasi gettoutumisistasi
illative gettoutumiseesi gettoutumisiisi
adessive gettoutumisellasi gettoutumisillasi
ablative gettoutumiseltasi gettoutumisiltasi
allative gettoutumisellesi gettoutumisillesi
essive gettoutumisenasi gettoutumisinasi
translative gettoutumiseksesi gettoutumisiksesi
abessive gettoutumisettasi gettoutumisittasi
instructive — —
comitative — gettoutumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative gettoutumisemme gettoutumisemme
accusative nom. gettoutumisemme gettoutumisemme
gen. gettoutumisemme
genitive gettoutumisemme gettoutumistemme
gettoutumisiemme
partitive gettoutumistamme gettoutumisiamme
inessive gettoutumisessamme gettoutumisissamme
elative gettoutumisestamme gettoutumisistamme
illative gettoutumiseemme gettoutumisiimme
adessive gettoutumisellamme gettoutumisillamme
ablative gettoutumiseltamme gettoutumisiltamme
allative gettoutumisellemme gettoutumisillemme
essive gettoutumisenamme gettoutumisinamme
translative gettoutumiseksemme gettoutumisiksemme
abessive gettoutumisettamme gettoutumisittamme
instructive — —
comitative — gettoutumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative gettoutumisenne gettoutumisenne
accusative nom. gettoutumisenne gettoutumisenne
gen. gettoutumisenne
genitive gettoutumisenne gettoutumistenne
gettoutumisienne
partitive gettoutumistanne gettoutumisianne
inessive gettoutumisessanne gettoutumisissanne
elative gettoutumisestanne gettoutumisistanne
illative gettoutumiseenne gettoutumisiinne
adessive gettoutumisellanne gettoutumisillanne
ablative gettoutumiseltanne gettoutumisiltanne
allative gettoutumisellenne gettoutumisillenne
essive gettoutumisenanne gettoutumisinanne
translative gettoutumiseksenne gettoutumisiksenne
abessive gettoutumisettanne gettoutumisittanne
instructive — —
comitative — gettoutumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative gettoutumisensa gettoutumisensa
accusative nom. gettoutumisensa gettoutumisensa
gen. gettoutumisensa
genitive gettoutumisensa gettoutumistensa
gettoutumisiensa
partitive gettoutumistaan
gettoutumistansa 		gettoutumisiaan
gettoutumisiansa
inessive gettoutumisessaan
gettoutumisessansa 		gettoutumisissaan
gettoutumisissansa
elative gettoutumisestaan
gettoutumisestansa 		gettoutumisistaan
gettoutumisistansa
illative gettoutumiseensa gettoutumisiinsa
adessive gettoutumisellaan
gettoutumisellansa 		gettoutumisillaan
gettoutumisillansa
ablative gettoutumiseltaan
gettoutumiseltansa 		gettoutumisiltaan
gettoutumisiltansa
allative gettoutumiselleen
gettoutumisellensa 		gettoutumisilleen
gettoutumisillensa
essive gettoutumisenaan
gettoutumisenansa 		gettoutumisinaan
gettoutumisinansa
translative gettoutumisekseen
gettoutumiseksensa 		gettoutumisikseen
gettoutumisiksensa
abessive gettoutumisettaan
gettoutumisettansa 		gettoutumisittaan
gettoutumisittansa
instructive — —
comitative — gettoutumisineen
gettoutumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.