henkilöpuhelu

Finnish

Etymology

henkilö +‎ puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈheŋkiløˌpuhelu/, [ˈhe̞ŋk̟ilø̞ˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): hen‧ki‧lö‧pu‧he‧lu
  • Hyphenation(key): hen‧kilö‧puhe‧lu

Noun

henkilöpuhelu (dated)

  1. (telecommunications) person-to-person call

Declension

Inflection of henkilöpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative henkilöpuhelu henkilöpuhelut
genitive henkilöpuhelun henkilöpuhelujen
henkilöpuheluiden
henkilöpuheluitten
partitive henkilöpuhelua henkilöpuheluja
henkilöpuheluita
illative henkilöpuheluun henkilöpuheluihin
singular plural
nominative henkilöpuhelu henkilöpuhelut
accusative nom. henkilöpuhelu henkilöpuhelut
gen. henkilöpuhelun
genitive henkilöpuhelun henkilöpuhelujen
henkilöpuheluiden
henkilöpuheluitten
partitive henkilöpuhelua henkilöpuheluja
henkilöpuheluita
inessive henkilöpuhelussa henkilöpuheluissa
elative henkilöpuhelusta henkilöpuheluista
illative henkilöpuheluun henkilöpuheluihin
adessive henkilöpuhelulla henkilöpuheluilla
ablative henkilöpuhelulta henkilöpuheluilta
allative henkilöpuhelulle henkilöpuheluille
essive henkilöpuheluna henkilöpuheluina
translative henkilöpuheluksi henkilöpuheluiksi
abessive henkilöpuhelutta henkilöpuheluitta
instructive — henkilöpuheluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of henkilöpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative henkilöpuheluni henkilöpuheluni
accusative nom. henkilöpuheluni henkilöpuheluni
gen. henkilöpuheluni
genitive henkilöpuheluni henkilöpuhelujeni
henkilöpuheluideni
henkilöpuheluitteni
partitive henkilöpuheluani henkilöpuhelujani
henkilöpuheluitani
inessive henkilöpuhelussani henkilöpuheluissani
elative henkilöpuhelustani henkilöpuheluistani
illative henkilöpuheluuni henkilöpuheluihini
adessive henkilöpuhelullani henkilöpuheluillani
ablative henkilöpuhelultani henkilöpuheluiltani
allative henkilöpuhelulleni henkilöpuheluilleni
essive henkilöpuhelunani henkilöpuheluinani
translative henkilöpuhelukseni henkilöpuheluikseni
abessive henkilöpuheluttani henkilöpuheluittani
instructive — —
comitative — henkilöpuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative henkilöpuhelusi henkilöpuhelusi
accusative nom. henkilöpuhelusi henkilöpuhelusi
gen. henkilöpuhelusi
genitive henkilöpuhelusi henkilöpuhelujesi
henkilöpuheluidesi
henkilöpuheluittesi
partitive henkilöpuheluasi henkilöpuhelujasi
henkilöpuheluitasi
inessive henkilöpuhelussasi henkilöpuheluissasi
elative henkilöpuhelustasi henkilöpuheluistasi
illative henkilöpuheluusi henkilöpuheluihisi
adessive henkilöpuhelullasi henkilöpuheluillasi
ablative henkilöpuhelultasi henkilöpuheluiltasi
allative henkilöpuhelullesi henkilöpuheluillesi
essive henkilöpuhelunasi henkilöpuheluinasi
translative henkilöpuheluksesi henkilöpuheluiksesi
abessive henkilöpuheluttasi henkilöpuheluittasi
instructive — —
comitative — henkilöpuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative henkilöpuhelumme henkilöpuhelumme
accusative nom. henkilöpuhelumme henkilöpuhelumme
gen. henkilöpuhelumme
genitive henkilöpuhelumme henkilöpuhelujemme
henkilöpuheluidemme
henkilöpuheluittemme
partitive henkilöpuheluamme henkilöpuhelujamme
henkilöpuheluitamme
inessive henkilöpuhelussamme henkilöpuheluissamme
elative henkilöpuhelustamme henkilöpuheluistamme
illative henkilöpuheluumme henkilöpuheluihimme
adessive henkilöpuhelullamme henkilöpuheluillamme
ablative henkilöpuhelultamme henkilöpuheluiltamme
allative henkilöpuhelullemme henkilöpuheluillemme
essive henkilöpuhelunamme henkilöpuheluinamme
translative henkilöpuheluksemme henkilöpuheluiksemme
abessive henkilöpuheluttamme henkilöpuheluittamme
instructive — —
comitative — henkilöpuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative henkilöpuhelunne henkilöpuhelunne
accusative nom. henkilöpuhelunne henkilöpuhelunne
gen. henkilöpuhelunne
genitive henkilöpuhelunne henkilöpuhelujenne
henkilöpuheluidenne
henkilöpuheluittenne
partitive henkilöpuheluanne henkilöpuhelujanne
henkilöpuheluitanne
inessive henkilöpuhelussanne henkilöpuheluissanne
elative henkilöpuhelustanne henkilöpuheluistanne
illative henkilöpuheluunne henkilöpuheluihinne
adessive henkilöpuhelullanne henkilöpuheluillanne
ablative henkilöpuhelultanne henkilöpuheluiltanne
allative henkilöpuhelullenne henkilöpuheluillenne
essive henkilöpuhelunanne henkilöpuheluinanne
translative henkilöpuheluksenne henkilöpuheluiksenne
abessive henkilöpuheluttanne henkilöpuheluittanne
instructive — —
comitative — henkilöpuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative henkilöpuhelunsa henkilöpuhelunsa
accusative nom. henkilöpuhelunsa henkilöpuhelunsa
gen. henkilöpuhelunsa
genitive henkilöpuhelunsa henkilöpuhelujensa
henkilöpuheluidensa
henkilöpuheluittensa
partitive henkilöpuheluaan
henkilöpuheluansa 		henkilöpuhelujaan
henkilöpuheluitaan
henkilöpuhelujansa
henkilöpuheluitansa
inessive henkilöpuhelussaan
henkilöpuhelussansa 		henkilöpuheluissaan
henkilöpuheluissansa
elative henkilöpuhelustaan
henkilöpuhelustansa 		henkilöpuheluistaan
henkilöpuheluistansa
illative henkilöpuheluunsa henkilöpuheluihinsa
adessive henkilöpuhelullaan
henkilöpuhelullansa 		henkilöpuheluillaan
henkilöpuheluillansa
ablative henkilöpuhelultaan
henkilöpuhelultansa 		henkilöpuheluiltaan
henkilöpuheluiltansa
allative henkilöpuhelulleen
henkilöpuhelullensa 		henkilöpuheluilleen
henkilöpuheluillensa
essive henkilöpuhelunaan
henkilöpuhelunansa 		henkilöpuheluinaan
henkilöpuheluinansa
translative henkilöpuhelukseen
henkilöpuheluksensa 		henkilöpuheluikseen
henkilöpuheluiksensa
abessive henkilöpuheluttaan
henkilöpuheluttansa 		henkilöpuheluittaan
henkilöpuheluittansa
instructive — —
comitative — henkilöpuheluineen
henkilöpuheluinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.