hiihdin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhiːhdin/, [ˈhiːçdin]
  • Rhymes: -iːhdin
  • Syllabification(key): hiih‧din
  • Hyphenation(key): hiih‧din

Etymology 1

hiihtää +‎ -in

Noun

hiihdin (rare)

  1. A ski.
Declension
Inflection of hiihdin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative hiihdin hiihtimet
genitive hiihtimen hiihtimien
hiihdinten
partitive hiihdintä hiihtimiä
illative hiihtimeen hiihtimiin
singular plural
nominative hiihdin hiihtimet
accusative nom. hiihdin hiihtimet
gen. hiihtimen
genitive hiihtimen hiihtimien
hiihdinten
partitive hiihdintä hiihtimiä
inessive hiihtimessä hiihtimissä
elative hiihtimestä hiihtimistä
illative hiihtimeen hiihtimiin
adessive hiihtimellä hiihtimillä
ablative hiihtimeltä hiihtimiltä
allative hiihtimelle hiihtimille
essive hiihtimenä hiihtiminä
translative hiihtimeksi hiihtimiksi
abessive hiihtimettä hiihtimittä
instructive — hiihtimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hiihdin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hiihtimeni hiihtimeni
accusative nom. hiihtimeni hiihtimeni
gen. hiihtimeni
genitive hiihtimeni hiihtimieni
hiihdinteni
partitive hiihdintäni hiihtimiäni
inessive hiihtimessäni hiihtimissäni
elative hiihtimestäni hiihtimistäni
illative hiihtimeeni hiihtimiini
adessive hiihtimelläni hiihtimilläni
ablative hiihtimeltäni hiihtimiltäni
allative hiihtimelleni hiihtimilleni
essive hiihtimenäni hiihtiminäni
translative hiihtimekseni hiihtimikseni
abessive hiihtimettäni hiihtimittäni
instructive — —
comitative — hiihtimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hiihtimesi hiihtimesi
accusative nom. hiihtimesi hiihtimesi
gen. hiihtimesi
genitive hiihtimesi hiihtimiesi
hiihdintesi
partitive hiihdintäsi hiihtimiäsi
inessive hiihtimessäsi hiihtimissäsi
elative hiihtimestäsi hiihtimistäsi
illative hiihtimeesi hiihtimiisi
adessive hiihtimelläsi hiihtimilläsi
ablative hiihtimeltäsi hiihtimiltäsi
allative hiihtimellesi hiihtimillesi
essive hiihtimenäsi hiihtiminäsi
translative hiihtimeksesi hiihtimiksesi
abessive hiihtimettäsi hiihtimittäsi
instructive — —
comitative — hiihtiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hiihtimemme hiihtimemme
accusative nom. hiihtimemme hiihtimemme
gen. hiihtimemme
genitive hiihtimemme hiihtimiemme
hiihdintemme
partitive hiihdintämme hiihtimiämme
inessive hiihtimessämme hiihtimissämme
elative hiihtimestämme hiihtimistämme
illative hiihtimeemme hiihtimiimme
adessive hiihtimellämme hiihtimillämme
ablative hiihtimeltämme hiihtimiltämme
allative hiihtimellemme hiihtimillemme
essive hiihtimenämme hiihtiminämme
translative hiihtimeksemme hiihtimiksemme
abessive hiihtimettämme hiihtimittämme
instructive — —
comitative — hiihtiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hiihtimenne hiihtimenne
accusative nom. hiihtimenne hiihtimenne
gen. hiihtimenne
genitive hiihtimenne hiihtimienne
hiihdintenne
partitive hiihdintänne hiihtimiänne
inessive hiihtimessänne hiihtimissänne
elative hiihtimestänne hiihtimistänne
illative hiihtimeenne hiihtimiinne
adessive hiihtimellänne hiihtimillänne
ablative hiihtimeltänne hiihtimiltänne
allative hiihtimellenne hiihtimillenne
essive hiihtimenänne hiihtiminänne
translative hiihtimeksenne hiihtimiksenne
abessive hiihtimettänne hiihtimittänne
instructive — —
comitative — hiihtiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative hiihtimensä hiihtimensä
accusative nom. hiihtimensä hiihtimensä
gen. hiihtimensä
genitive hiihtimensä hiihtimiensä
hiihdintensä
partitive hiihdintään
hiihdintänsä 		hiihtimiään
hiihtimiänsä
inessive hiihtimessään
hiihtimessänsä 		hiihtimissään
hiihtimissänsä
elative hiihtimestään
hiihtimestänsä 		hiihtimistään
hiihtimistänsä
illative hiihtimeensä hiihtimiinsä
adessive hiihtimellään
hiihtimellänsä 		hiihtimillään
hiihtimillänsä
ablative hiihtimeltään
hiihtimeltänsä 		hiihtimiltään
hiihtimiltänsä
allative hiihtimelleen
hiihtimellensä 		hiihtimilleen
hiihtimillensä
essive hiihtimenään
hiihtimenänsä 		hiihtiminään
hiihtiminänsä
translative hiihtimekseen
hiihtimeksensä 		hiihtimikseen
hiihtimiksensä
abessive hiihtimettään
hiihtimettänsä 		hiihtimittään
hiihtimittänsä
instructive — —
comitative — hiihtimineen
hiihtiminensä
Synonyms

Further reading

Etymology 2

Verb

hiihdin

  1. first-person singular past indicative of hiihtää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.