kevennellä

Finnish

Etymology

keventää +‎ -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkeʋenːelːæˣ/, [ˈk̟e̞ʋe̞nˌne̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːæ
  • Syllabification(key): ke‧ven‧nel‧lä
  • Hyphenation(key): ke‧ven‧nel‧lä

Verb

kevennellä

  1. (transitive) to make lighter
  2. (transitive) to make less strict (of training, etc.)

Conjugation

Inflection of kevennellä (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keventelen en keventele 1st sing. olen kevennellyt en ole kevennellyt
2nd sing. keventelet et keventele 2nd sing. olet kevennellyt et ole kevennellyt
3rd sing. keventelee ei keventele 3rd sing. on kevennellyt ei ole kevennellyt
1st plur. keventelemme emme keventele 1st plur. olemme kevennelleet emme ole kevennelleet
2nd plur. keventelette ette keventele 2nd plur. olette kevennelleet ette ole kevennelleet
3rd plur. keventelevät eivät keventele 3rd plur. ovat kevennelleet eivät ole kevennelleet
passive kevennellään ei kevennellä passive on kevennelty ei ole kevennelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keventelin en kevennellyt 1st sing. olin kevennellyt en ollut kevennellyt
2nd sing. keventelit et kevennellyt 2nd sing. olit kevennellyt et ollut kevennellyt
3rd sing. keventeli ei kevennellyt 3rd sing. oli kevennellyt ei ollut kevennellyt
1st plur. keventelimme emme kevennelleet 1st plur. olimme kevennelleet emme olleet kevennelleet
2nd plur. keventelitte ette kevennelleet 2nd plur. olitte kevennelleet ette olleet kevennelleet
3rd plur. keventelivät eivät kevennelleet 3rd plur. olivat kevennelleet eivät olleet kevennelleet
passive kevenneltiin ei kevennelty passive oli kevennelty ei ollut kevennelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keventelisin en keventelisi 1st sing. olisin kevennellyt en olisi kevennellyt
2nd sing. keventelisit et keventelisi 2nd sing. olisit kevennellyt et olisi kevennellyt
3rd sing. keventelisi ei keventelisi 3rd sing. olisi kevennellyt ei olisi kevennellyt
1st plur. keventelisimme emme keventelisi 1st plur. olisimme kevennelleet emme olisi kevennelleet
2nd plur. keventelisitte ette keventelisi 2nd plur. olisitte kevennelleet ette olisi kevennelleet
3rd plur. keventelisivät eivät keventelisi 3rd plur. olisivat kevennelleet eivät olisi kevennelleet
passive kevenneltäisiin ei kevenneltäisi passive olisi kevennelty ei olisi kevennelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. keventele älä keventele 2nd sing. — —
3rd sing. kevennelköön älköön kevennelkö 3rd sing. olkoon kevennellyt älköön olko kevennellyt
1st plur. kevennelkäämme älkäämme kevennelkö 1st plur. — —
2nd plur. kevennelkää älkää kevennelkö 2nd plur. — —
3rd plur. kevennelkööt älkööt kevennelkö 3rd plur. olkoot kevennelleet älkööt olko kevennelleet
passive kevenneltäköön älköön kevenneltäkö passive olkoon kevennelty älköön olko kevennelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kevennellen en kevennelle 1st sing. lienen kevennellyt en liene kevennellyt
2nd sing. kevennellet et kevennelle 2nd sing. lienet kevennellyt et liene kevennellyt
3rd sing. kevennellee ei kevennelle 3rd sing. lienee kevennellyt ei liene kevennellyt
1st plur. kevennellemme emme kevennelle 1st plur. lienemme kevennelleet emme liene kevennelleet
2nd plur. kevennellette ette kevennelle 2nd plur. lienette kevennelleet ette liene kevennelleet
3rd plur. kevennellevät eivät kevennelle 3rd plur. lienevät kevennelleet eivät liene kevennelleet
passive kevenneltäneen ei kevenneltäne passive lienee kevennelty ei liene kevennelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kevennellä present keventelevä kevenneltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kevennelläkseni kevennelläksemme
2nd kevennelläksesi kevennelläksenne
3rd kevennelläkseen
kevennelläksensä
past kevennellyt kevennelty
2nd inessive2 kevennellessä kevenneltäessä agent4 keventelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kevennellessäni kevennellessämme
2nd kevennellessäsi kevennellessänne
3rd kevennellessään
kevennellessänsä
negative keventelemätön
instructive kevennellen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive keventelemässä —
elative keventelemästä —
illative keventelemään —
adessive keventelemällä —
abessive keventelemättä —
instructive keventelemän kevenneltämän
4th3 verbal noun keventeleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keventelemäisilläni keventelemäisillämme
2nd keventelemäisilläsi keventelemäisillänne
3rd keventelemäisillään
keventelemäisillänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.