tartuin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑrtui̯n/, [ˈt̪ɑ̝rt̪ui̯n]
  • Rhymes: -ɑrtuin
  • Syllabification(key): tar‧tuin
  • Hyphenation(key): tar‧tuin

Etymology 1

tarttua +‎ -in

Noun

tartuin

  1. grip, gripper (mechanical part that grips something)
Declension
Inflection of tartuin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative tartuin tarttuimet
genitive tarttuimen tarttuimien
tartuinten
partitive tartuinta tarttuimia
illative tarttuimeen tarttuimiin
singular plural
nominative tartuin tarttuimet
accusative nom. tartuin tarttuimet
gen. tarttuimen
genitive tarttuimen tarttuimien
tartuinten
partitive tartuinta tarttuimia
inessive tarttuimessa tarttuimissa
elative tarttuimesta tarttuimista
illative tarttuimeen tarttuimiin
adessive tarttuimella tarttuimilla
ablative tarttuimelta tarttuimilta
allative tarttuimelle tarttuimille
essive tarttuimena tarttuimina
translative tarttuimeksi tarttuimiksi
abessive tarttuimetta tarttuimitta
instructive — tarttuimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tartuin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tarttuimeni tarttuimeni
accusative nom. tarttuimeni tarttuimeni
gen. tarttuimeni
genitive tarttuimeni tarttuimieni
tartuinteni
partitive tartuintani tarttuimiani
inessive tarttuimessani tarttuimissani
elative tarttuimestani tarttuimistani
illative tarttuimeeni tarttuimiini
adessive tarttuimellani tarttuimillani
ablative tarttuimeltani tarttuimiltani
allative tarttuimelleni tarttuimilleni
essive tarttuimenani tarttuiminani
translative tarttuimekseni tarttuimikseni
abessive tarttuimettani tarttuimittani
instructive — —
comitative — tarttuimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tarttuimesi tarttuimesi
accusative nom. tarttuimesi tarttuimesi
gen. tarttuimesi
genitive tarttuimesi tarttuimiesi
tartuintesi
partitive tartuintasi tarttuimiasi
inessive tarttuimessasi tarttuimissasi
elative tarttuimestasi tarttuimistasi
illative tarttuimeesi tarttuimiisi
adessive tarttuimellasi tarttuimillasi
ablative tarttuimeltasi tarttuimiltasi
allative tarttuimellesi tarttuimillesi
essive tarttuimenasi tarttuiminasi
translative tarttuimeksesi tarttuimiksesi
abessive tarttuimettasi tarttuimittasi
instructive — —
comitative — tarttuiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tarttuimemme tarttuimemme
accusative nom. tarttuimemme tarttuimemme
gen. tarttuimemme
genitive tarttuimemme tarttuimiemme
tartuintemme
partitive tartuintamme tarttuimiamme
inessive tarttuimessamme tarttuimissamme
elative tarttuimestamme tarttuimistamme
illative tarttuimeemme tarttuimiimme
adessive tarttuimellamme tarttuimillamme
ablative tarttuimeltamme tarttuimiltamme
allative tarttuimellemme tarttuimillemme
essive tarttuimenamme tarttuiminamme
translative tarttuimeksemme tarttuimiksemme
abessive tarttuimettamme tarttuimittamme
instructive — —
comitative — tarttuiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tarttuimenne tarttuimenne
accusative nom. tarttuimenne tarttuimenne
gen. tarttuimenne
genitive tarttuimenne tarttuimienne
tartuintenne
partitive tartuintanne tarttuimianne
inessive tarttuimessanne tarttuimissanne
elative tarttuimestanne tarttuimistanne
illative tarttuimeenne tarttuimiinne
adessive tarttuimellanne tarttuimillanne
ablative tarttuimeltanne tarttuimiltanne
allative tarttuimellenne tarttuimillenne
essive tarttuimenanne tarttuiminanne
translative tarttuimeksenne tarttuimiksenne
abessive tarttuimettanne tarttuimittanne
instructive — —
comitative — tarttuiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative tarttuimensa tarttuimensa
accusative nom. tarttuimensa tarttuimensa
gen. tarttuimensa
genitive tarttuimensa tarttuimiensa
tartuintensa
partitive tartuintaan
tartuintansa 		tarttuimiaan
tarttuimiansa
inessive tarttuimessaan
tarttuimessansa 		tarttuimissaan
tarttuimissansa
elative tarttuimestaan
tarttuimestansa 		tarttuimistaan
tarttuimistansa
illative tarttuimeensa tarttuimiinsa
adessive tarttuimellaan
tarttuimellansa 		tarttuimillaan
tarttuimillansa
ablative tarttuimeltaan
tarttuimeltansa 		tarttuimiltaan
tarttuimiltansa
allative tarttuimelleen
tarttuimellensa 		tarttuimilleen
tarttuimillensa
essive tarttuimenaan
tarttuimenansa 		tarttuiminaan
tarttuiminansa
translative tarttuimekseen
tarttuimeksensa 		tarttuimikseen
tarttuimiksensa
abessive tarttuimettaan
tarttuimettansa 		tarttuimittaan
tarttuimittansa
instructive — —
comitative — tarttuimineen
tarttuiminensa

Etymology 2

Verb

tartuin

  1. first-person singular past indicative of tarttua
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.