väitteleminen

Finnish

Etymology

väitellä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæi̯tːeleminen/, [ˈʋæi̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): väit‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): väit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

väitteleminen

  1. verbal noun of väitellä
    1. arguing, debating

Declension

Inflection of väitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative väitteleminen väittelemiset
genitive väittelemisen väittelemisten
väittelemisien
partitive väittelemistä väittelemisiä
illative väittelemiseen väittelemisiin
singular plural
nominative väitteleminen väittelemiset
accusative nom. väitteleminen väittelemiset
gen. väittelemisen
genitive väittelemisen väittelemisten
väittelemisien
partitive väittelemistä väittelemisiä
inessive väittelemisessä väittelemisissä
elative väittelemisestä väittelemisistä
illative väittelemiseen väittelemisiin
adessive väittelemisellä väittelemisillä
ablative väittelemiseltä väittelemisiltä
allative väittelemiselle väittelemisille
essive väittelemisenä väittelemisinä
translative väittelemiseksi väittelemisiksi
abessive väittelemisettä väittelemisittä
instructive — väittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of väitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative väittelemiseni väittelemiseni
accusative nom. väittelemiseni väittelemiseni
gen. väittelemiseni
genitive väittelemiseni väittelemisteni
väittelemisieni
partitive väittelemistäni väittelemisiäni
inessive väittelemisessäni väittelemisissäni
elative väittelemisestäni väittelemisistäni
illative väittelemiseeni väittelemisiini
adessive väittelemiselläni väittelemisilläni
ablative väittelemiseltäni väittelemisiltäni
allative väittelemiselleni väittelemisilleni
essive väittelemisenäni väittelemisinäni
translative väittelemisekseni väittelemisikseni
abessive väittelemisettäni väittelemisittäni
instructive — —
comitative — väittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative väittelemisesi väittelemisesi
accusative nom. väittelemisesi väittelemisesi
gen. väittelemisesi
genitive väittelemisesi väittelemistesi
väittelemisiesi
partitive väittelemistäsi väittelemisiäsi
inessive väittelemisessäsi väittelemisissäsi
elative väittelemisestäsi väittelemisistäsi
illative väittelemiseesi väittelemisiisi
adessive väittelemiselläsi väittelemisilläsi
ablative väittelemiseltäsi väittelemisiltäsi
allative väittelemisellesi väittelemisillesi
essive väittelemisenäsi väittelemisinäsi
translative väittelemiseksesi väittelemisiksesi
abessive väittelemisettäsi väittelemisittäsi
instructive — —
comitative — väittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative väittelemisemme väittelemisemme
accusative nom. väittelemisemme väittelemisemme
gen. väittelemisemme
genitive väittelemisemme väittelemistemme
väittelemisiemme
partitive väittelemistämme väittelemisiämme
inessive väittelemisessämme väittelemisissämme
elative väittelemisestämme väittelemisistämme
illative väittelemiseemme väittelemisiimme
adessive väittelemisellämme väittelemisillämme
ablative väittelemiseltämme väittelemisiltämme
allative väittelemisellemme väittelemisillemme
essive väittelemisenämme väittelemisinämme
translative väittelemiseksemme väittelemisiksemme
abessive väittelemisettämme väittelemisittämme
instructive — —
comitative — väittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative väittelemisenne väittelemisenne
accusative nom. väittelemisenne väittelemisenne
gen. väittelemisenne
genitive väittelemisenne väittelemistenne
väittelemisienne
partitive väittelemistänne väittelemisiänne
inessive väittelemisessänne väittelemisissänne
elative väittelemisestänne väittelemisistänne
illative väittelemiseenne väittelemisiinne
adessive väittelemisellänne väittelemisillänne
ablative väittelemiseltänne väittelemisiltänne
allative väittelemisellenne väittelemisillenne
essive väittelemisenänne väittelemisinänne
translative väittelemiseksenne väittelemisiksenne
abessive väittelemisettänne väittelemisittänne
instructive — —
comitative — väittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative väittelemisensä väittelemisensä
accusative nom. väittelemisensä väittelemisensä
gen. väittelemisensä
genitive väittelemisensä väittelemistensä
väittelemisiensä
partitive väittelemistään
väittelemistänsä 		väittelemisiään
väittelemisiänsä
inessive väittelemisessään
väittelemisessänsä 		väittelemisissään
väittelemisissänsä
elative väittelemisestään
väittelemisestänsä 		väittelemisistään
väittelemisistänsä
illative väittelemiseensä väittelemisiinsä
adessive väittelemisellään
väittelemisellänsä 		väittelemisillään
väittelemisillänsä
ablative väittelemiseltään
väittelemiseltänsä 		väittelemisiltään
väittelemisiltänsä
allative väittelemiselleen
väittelemisellensä 		väittelemisilleen
väittelemisillensä
essive väittelemisenään
väittelemisenänsä 		väittelemisinään
väittelemisinänsä
translative väittelemisekseen
väittelemiseksensä 		väittelemisikseen
väittelemisiksensä
abessive väittelemisettään
väittelemisettänsä 		väittelemisittään
väittelemisittänsä
instructive — —
comitative — väittelemisineen
väittelemisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.