villimehiläinen

Finnish

Etymology

villi +‎ mehiläinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋilːiˌmehilæi̯nen/, [ˈʋilːiˌme̞ɦiˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Syllabification(key): vil‧li‧me‧hi‧läi‧nen
  • Hyphenation(key): villi‧mehi‧läi‧nen

Noun

villimehiläinen

  1. wild bee

Declension

Inflection of villimehiläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative villimehiläinen villimehiläiset
genitive villimehiläisen villimehiläisten
villimehiläisien
partitive villimehiläistä villimehiläisiä
illative villimehiläiseen villimehiläisiin
singular plural
nominative villimehiläinen villimehiläiset
accusative nom. villimehiläinen villimehiläiset
gen. villimehiläisen
genitive villimehiläisen villimehiläisten
villimehiläisien
partitive villimehiläistä villimehiläisiä
inessive villimehiläisessä villimehiläisissä
elative villimehiläisestä villimehiläisistä
illative villimehiläiseen villimehiläisiin
adessive villimehiläisellä villimehiläisillä
ablative villimehiläiseltä villimehiläisiltä
allative villimehiläiselle villimehiläisille
essive villimehiläisenä villimehiläisinä
translative villimehiläiseksi villimehiläisiksi
abessive villimehiläisettä villimehiläisittä
instructive — villimehiläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of villimehiläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative villimehiläiseni villimehiläiseni
accusative nom. villimehiläiseni villimehiläiseni
gen. villimehiläiseni
genitive villimehiläiseni villimehiläisteni
villimehiläisieni
partitive villimehiläistäni villimehiläisiäni
inessive villimehiläisessäni villimehiläisissäni
elative villimehiläisestäni villimehiläisistäni
illative villimehiläiseeni villimehiläisiini
adessive villimehiläiselläni villimehiläisilläni
ablative villimehiläiseltäni villimehiläisiltäni
allative villimehiläiselleni villimehiläisilleni
essive villimehiläisenäni villimehiläisinäni
translative villimehiläisekseni villimehiläisikseni
abessive villimehiläisettäni villimehiläisittäni
instructive — —
comitative — villimehiläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative villimehiläisesi villimehiläisesi
accusative nom. villimehiläisesi villimehiläisesi
gen. villimehiläisesi
genitive villimehiläisesi villimehiläistesi
villimehiläisiesi
partitive villimehiläistäsi villimehiläisiäsi
inessive villimehiläisessäsi villimehiläisissäsi
elative villimehiläisestäsi villimehiläisistäsi
illative villimehiläiseesi villimehiläisiisi
adessive villimehiläiselläsi villimehiläisilläsi
ablative villimehiläiseltäsi villimehiläisiltäsi
allative villimehiläisellesi villimehiläisillesi
essive villimehiläisenäsi villimehiläisinäsi
translative villimehiläiseksesi villimehiläisiksesi
abessive villimehiläisettäsi villimehiläisittäsi
instructive — —
comitative — villimehiläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative villimehiläisemme villimehiläisemme
accusative nom. villimehiläisemme villimehiläisemme
gen. villimehiläisemme
genitive villimehiläisemme villimehiläistemme
villimehiläisiemme
partitive villimehiläistämme villimehiläisiämme
inessive villimehiläisessämme villimehiläisissämme
elative villimehiläisestämme villimehiläisistämme
illative villimehiläiseemme villimehiläisiimme
adessive villimehiläisellämme villimehiläisillämme
ablative villimehiläiseltämme villimehiläisiltämme
allative villimehiläisellemme villimehiläisillemme
essive villimehiläisenämme villimehiläisinämme
translative villimehiläiseksemme villimehiläisiksemme
abessive villimehiläisettämme villimehiläisittämme
instructive — —
comitative — villimehiläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative villimehiläisenne villimehiläisenne
accusative nom. villimehiläisenne villimehiläisenne
gen. villimehiläisenne
genitive villimehiläisenne villimehiläistenne
villimehiläisienne
partitive villimehiläistänne villimehiläisiänne
inessive villimehiläisessänne villimehiläisissänne
elative villimehiläisestänne villimehiläisistänne
illative villimehiläiseenne villimehiläisiinne
adessive villimehiläisellänne villimehiläisillänne
ablative villimehiläiseltänne villimehiläisiltänne
allative villimehiläisellenne villimehiläisillenne
essive villimehiläisenänne villimehiläisinänne
translative villimehiläiseksenne villimehiläisiksenne
abessive villimehiläisettänne villimehiläisittänne
instructive — —
comitative — villimehiläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative villimehiläisensä villimehiläisensä
accusative nom. villimehiläisensä villimehiläisensä
gen. villimehiläisensä
genitive villimehiläisensä villimehiläistensä
villimehiläisiensä
partitive villimehiläistään
villimehiläistänsä 		villimehiläisiään
villimehiläisiänsä
inessive villimehiläisessään
villimehiläisessänsä 		villimehiläisissään
villimehiläisissänsä
elative villimehiläisestään
villimehiläisestänsä 		villimehiläisistään
villimehiläisistänsä
illative villimehiläiseensä villimehiläisiinsä
adessive villimehiläisellään
villimehiläisellänsä 		villimehiläisillään
villimehiläisillänsä
ablative villimehiläiseltään
villimehiläiseltänsä 		villimehiläisiltään
villimehiläisiltänsä
allative villimehiläiselleen
villimehiläisellensä 		villimehiläisilleen
villimehiläisillensä
essive villimehiläisenään
villimehiläisenänsä 		villimehiläisinään
villimehiläisinänsä
translative villimehiläisekseen
villimehiläiseksensä 		villimehiläisikseen
villimehiläisiksensä
abessive villimehiläisettään
villimehiläisettänsä 		villimehiläisittään
villimehiläisittänsä
instructive — —
comitative — villimehiläisineen
villimehiläisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.